Eräs Säkylän pitkistä koulutuspäivistä päättyi juuri ennen nukkumaanmenoa pidettyyn oppituntiin. Sairaanhoitaja kertoili Tshadin olosuhteista. Jos olisin herkkäuninen tai ylipäätään minulla olisi tapana nähdä unia, aihevalikoimaa olisi seuraavan yön esityksiin ollut aika roimasti. Tässäpä jotain pientä...

Käärmeet
Tshadin myrkkykäärmeistä tappavia lajikkeita ovat: 6 eri kyytä, 4 eri kobraa, puukäärme ja mambat. Näyttivät kuvia, ja vaikutti sarvikyyltä se kaveri, jonka valikossa on ensisijaisesti hyökkääminen eikä pakeneminen. Eikä tuo musta mambakaan kovin hellyttäviä tunteita herättänyt. Kill Bill –elokuva on antanut minulle harhaisen kuvan siitä, että musta mamba olisi joku pieni sintti. Netin selaaminen paljasti ihan muuta: Afrikan toiseksi suurin käärme, keskipituus 2,5 m, maksimipituus 4,5 m, voi purra jopa 12 kertaa hyökätessään, tappaa jopa 15 minuutissa ilman vastalääkettä, pystyy nostamaan 1/3 vartalostaan ilmaan (eli voisi soittaa ovikelloa ja kurkata ovisilmästä sisään). Lisäksi maailman nopein käärme (20 km/h) ja luonteeltaan aika aggressiivinen. En todellakaan toivo tätä vakavissani, mutta on veikkosella niin vakuuttava ansioluettelo, että melkein tekisi mieli haastatella. Joku mato siellä saattaa silmäkulmassa vilahtaakin, kun sadekausi kuulemma saa sammakot liikkeelle, ja niiden perässä tulevat saalistajat. Pitääkö tässä 4. Moos. 21:4-9 hengessä tilata papin varusteisiin yksi pronssikäärme mukaan? Ainakin yksi mamba on edellisessä leiripaikassa ikuistettu leirin sisältä. Taisi vain olla jotain miniatyyrilajiketta.

Skorpionit ja hämähäkit
Skorpionivalikoimasta löytyy 20 eri lajia. Kaksi niistä kuuluu maailman vaarallisimpiin. Vaikka teltat ovat periaatteessa hyttysetkin ulkopuolellaan pitäviä rakennelmia, niin kengät yms. pitää kopistella huolellisesti, ennen kuin jalkaansa pistää. Kolme irlantilaista on kuulemma saanut leirissä maistiaiset skorpionin peräpäästä. Hämähäkit eivät ilmeisesti ole niin vaarallisia. Musta leskikin on mainettaan parempi. Mutta paikalliset kamelihämähäkit ovat kuulemma aika isoja. Joku rauhanturvaaja oli jättänyt oman nukkumanurkkauksensa vetoketjun auki päiväksi, joten ei ole ollut varmaan kovin hauska herätä, kun tuijotti mahan päällä vastaan katsovaa 8-jalkaista kaveria. Voi siinä uni karista silmistä niin itsellä kuin niillä, jotka lähimmän 10-metrin säteellä nukkuvat pelkän telttakankaan äänieristyksen suojissa.

Taudit ja loiset
Kuten sairaanhoitaja sanoi: ”Kuvittele kaikki taudit, jotka tiedät ja kerro se kolmella, niin pääset alkuun Tshadin sairauksissa.” Katselin koleran ja malarian levinneisyyskarttoja varuskuntasairaalan rokotusjonossa. Siellähän se Tshad komeili kaikkien tautien keskipisteessä. Vai ei muka Saharassa mikään kasva! Malariakin voi hyvin ja on ihan sitä pahinta aivoihin menevää lajiketta. Paljain jaloin ei voi kävellä, kun koukkumadot voivat tulla jalkapohjista elimistöön. Ja jos joutuu veden kanssa tekemisiin, pitää heti kuivata iho, ettei tule loisia ihon läpi. Hyönteiset ja kärpäset levittävät myös kaikenlaisia outoja tauteja, joten päivän kuumuudesta huolimatta kannattaa pitää pitkähihaista päällä. Ja jos haluaa välttää matoja ja vuorenvarmaa mahatautia, niin mitään paikallisten pöperöitä ei pidä mennä nauttimaan. Paahdetut heinäsirkat ovat kuulemma 100% varma nakki. Guinean mato on WHO:n mukaan saatu karkotettua Tshadista, mutta eivätpä elefanttitauti tai leishmaniaasikaan kovin kivoilta vaikuttaneet.

Kuumuus ja kosteus
Lämmin ei luita riko, sanotaan. Mutta jos lämpötila nousee 55 asteen tietämiin ja ilmankosteus on niin suuri, että hiki ei haihdu, niin kyllä siinä lämmönsäätöjärjestelmät alkavat pian sekoilla. Aurinko paistaa nyt zeniitistä Tshadin pohjoisosissa. Parin kuukauden kuluessa se paistaa taivaan laelta juuri Goz Beïdan kohdalla. Juuri alkanut sadekausi ei suoranaisesti jäähdytä tai virkistä vaan kosteuttaa. Tunnin tai parin kestävä kuuro saattaa tuoda vettä 20 cm. Ja kuuroa edeltää aina hiekkamyrsky. Telttaankaan ei kuumuutta voi paeta, kun sisällä lämpö on auringonpaisteen aikana noin 60 astetta. Yöksi kuitenkin saattaa laskea jonnekin 20-25 tietämiin.

Kun näitä juttuja kuuntelin, niin väistämättä oli pohdittava, kuinka pitkästi ihmisellä on lupa testata varjelusta. Jeesuskin totesi temppelin harjalla, kun paholainen käski hypätä varjelukseen vedoten, että ei saa kiusata Jumalaa. Missähän vaiheessa on lupa jo syyttää itseään tahallisesta tyhmyydestä? "Mitäs läksit!"

Tärkeää! Lopuksi erityisen painokas sana sukulaisille ja muille blogia lukeville huolehtimiseen taipuvaisille ihmisille: Kaikki edellä kerrottu on oppitunnin luonteesta johtuen äärimmäisyyksiin vietyä varoittelua. Tottakai kouluttajien on kerrottava kaikki mahdolliset riskit. Ja tuleehan sitä itselle miehekäs olo, kun blogissa mietiskelee, että tuollaisiin oloihin on menossa. Äitiä ikävä voi tulla, kun perille pääsee, mutta huolissaan ei pidä kenenkään olla. Myrkkykäärmeitä ei sada taivaalta. Kaverini oli 3 kuukautta Tansaniassa, eikä nähnyt luonnossa yhtään käärmettä. Tämä siitä huolimatta, että vieressä oli käärmefarmi, johon oli lähialueen luonnosta koottu lähes kaikki Afrikan myrkkykäärmeet. Eivätkä ihmiset kuulu käärmeiden, skorpionien tai hämähäkkien saaliseläimiin. Ne vain puolustautuvat, jos kokevat itsensä uhatuiksi. Edelliset Tshadin kävijät eivät myöskään tuoneet mitään trooppisia tauteja mukanaan. Muutama söi matokuurin ja muutama oli sairastanut vähän pahemman mahataudin. Käsien desinfiointi pitää vain oppia rutiiniksi. Samoin on tehtävä juomisen kanssa, jotta nestehukka ei yllätä. Vähintään 6-8 litraa on päivässä juotava. Ne ovat vain uusia menettelytapoja. Jos kohdepaikka ei olisi länsimaiselle ihmiselle sopiva, ei meitä sinne laskettaisi. Sen verran hyvän huolen firma omistaan pitää. Minä sain koulutuksen aikana 8 piikkiä ja 2 juotavaa rokotetta. Jääkaapissa odottaa vielä 3 piikkiä lisää. Ne on käytävä lähtöpäivää edeltävänä päivänä terveyskeskuksessa pistättämässä. Ja malarialääkkeitäkin saatiin monta pakettia. Parasta laatua. Malaronia söisivät varmaan kaikki matkailijat, jos vara olisi. Kaiken huipuksi mukaan ladattiin kaiken varalta 3 eri antibioottia, muista lukuisista lääkkeistä puhumattakaan. Ja ne ovat vasta matkaa varten.