Suomi on kyllä puhdas maa monellakin tapaa. Luonnollista likaa on tietysti loska-aikana hieman tarjolla, mutta ei se pärjää sille, mitä täällä on, jos oikein kunnolla sataa ja maa menee mutaiseksi. Erityisen paljon arvostan sitä, miten Suomen luonto desinfioi itsensä joka talvi kovilla pakkasilla. En toki biologiasta paljoa tiedä, mutta vahvasti epäilen, että talven pakkaset olisivat yksi syy sille, että meillä on vähemmän kaikkia outoja matoja ja ötököitä. Muistan joskus jostain lukeneeni, että ilmaston lämpenemisen myötä erilaisten tuholaisten määrä todennäköisesti kasvaa.

Silmiinpistävin ero Suomen ja Tshadin välillä on kuitenkin erilaisten jätteiden määrä. Pääkaupungin kautta tänne tullessamme yksi näkyvän harmillinen juttu oli tienvarsien roskat. Voihan niitä olla paljon Suomessakin, mutta kun N'Djamenassa ei ole kasvillisuutta raviojissa, niin roskat näkyvät. Ja lääniä riittää, mihin sitä roskaa voi heittää. Kovin edistynyttä infrastruktuuria Tshadissa kun ei ole, niin tuo jätteiden keruu ei toimi aina parhaalla mahdollisella tavalla. Kuulemma tienvarsien roskia joskus haravoidaan kasoihin ja poltetaan.

YK-joukot pyrkivät ilman muuta omalta osaltaan pitämään huolen siisteydestä. Emme mene keräämään roskia, mutta yritämme olla kuormittamatta luontoa enempää. Kyllähän roskaa tämän kokoisessa leirissä syntyy, mutta se pistetään oikeaan paikkaan. Kierrätyksestä ei silti tarvitse haaveillakaan. Suomessa kotonani ei ole erikseen edes biojätteen kierrätysmahdollisuutta, mutta pahvit ja paperit olen tottunut lajittelemaan erikseen. Samoin ongelmajätteen. Siksi aluksi tuntui aika pahalta, kun täällä pitää paristot heittää muiden roskien sekaan. Ja onhan se kahdesta vaihtoehdosta parempi: mieluummin roskiin kuin luontoon.

Juomapullot ovat yksi suurimpia yksittäisiä jäteartikkeleita. Kaikki juomavesi on pulloissa, joten tämän kokoisesta leiristä tavaraa kertyy. Leirialueellamme on joka puolella isoja kuormalavoja tyhjien pullojen roskiksina. Siitä ne kulkeutuvat eteenpäin. 1,5 litran pullot kelpaavat hyvin paikallisille ihmisille. He käyttävät niitä muun muassa polttoaineen myyntiin. Pitkässä juoksussa sekään ei ole välttämättä parasta mahdollista kierrätystä. Täällä on jo pohdittu asiaa eteenpäin. Ennen pitkää pulloja kertyy paikallisillekin yli oman tarpeen. Pian ne jatkavat siitä matkaansa, eikä ole kiva, jos todetaan, että paikkakunnan pullomeri sai alkunsa rauhanturvaajista. Tiedä vaikka joku pullosilppuri aikanaan tännekin tiensä löytäisi.


Kuvanottohetkellä juomavesivarasto ei ollut ihan täynnä, mutta saa siitä jotain kuvaa vedenkulutuksesta.