Aikaisemmin eri kylistä ohi ajettaessa olin ihmetellyt outoja tolppien varassa olevia katoksia. Nyt on niidenkin merkitys selvinnyt. Ne ovat torikojuja. Sunnuntai on Goz Beïdan markkinapäivä. Eilisen jumalanpalveluksen jälkeen lähdimme viiden hengen porukalla katselemaan markkinahumua. Edellinen ja tätä ennen ainoa kerta, kun kävin Goz Beïdassa antoi kuvan aika hiljaisesta kyläpahasesta. Nyt meno oli aivan toisenlainen. Kylä oli mitä erilaisimpia tuotteita ja myyjiä täynnä. Kujat ja kadut kojujen välissä olivat ihmisiä mustanaan. Kylä oli herännyt eloon.


Paikallinen toriparkki. Tulevatkohan teinit illalla tänne notkumaan viritetyillä aaseilla stereot pauhaten ja ajamaan ympyrää? Taustalla näkyy pukujen väriloistoa.

Jos ajaa kylän läpi tavallisena arkipäivänä, saa elämästä ja elintasosta aivan väärän kuvan. Varmaan voisi verrata tilannetta siihen, että mentäisiin jollekin maatilalle tai käveltäisiin tehtaan läpi kesken työpäivän ja tehtäisiin siitä johtopäätöksiä, millaisia ihmisiä paikkakunnalla asuu. Silloinhan näkee ihmisiä vain työasuissaan. Nyt kylä oli täynnä kauniita ja hymyileviä ihmisiä, jotka olivat pukeutuneet toinen toistaan värikkäämpiin ja hienompiin asuihin. Tai siis naiset olivat. Miehiä yhdistää näköjään kulttuurista riippumatta aina hillitty ja perusvarma pukeutuminen. Heillä oli valkoiset, vaaleansiniset tai vaaleanruskeat kaavut päällään. Yksivärisinä ja kuviottomina tietysti. Mutta naisilla oli selvästi parasta päällä. Mitään erityisen hyviä valokuvia en heistä saanut, kun ihmisiä ei ole kohteliasta kuvata kuin turistina liikkuisi. Kaverin kanssa siinä totesimmekin, että hyvän kuvaajan tärkeimpiä ominaisuuksia olisi röyhkeys. Kamera oli kädessäni, ja lonkalta ammuin muutamia otoksia huomiota herättämättä. Jotkut vastaantulijat olisi kyllä tehnyt mieli pysäyttää ja pyytää lupaa ottaa kuva. (En tosin tiedä, miten se tehtäisiin arabiaksi.) Erityisesti muistan ihailleeni erästä musta-keltaista luomusta. Näyttävä!


Jos olisin vähänkään ompelija, niin täältä löytäisi varmasti jotain. Suomalaisen valkonaaman päällä tällaiset värit eivät vain näytä läheskään niin hyvältä kuin tummaihoisen ihmisen vaatteena.

Kojut eivät olleet mitään kivien ja käpyjen myyntiin tarkoitettuja. Markkinoilta olisi saanut vaikka mitä. Tein vain pienen 20 minuutin lenkin, joten en ehtinyt nähdä kaikkea. Vaatteita ja kankaita oli paljon. Samoin erilaisia mausteita ja ruokaa. Lihatiskien alue oli aika hurja. Lihat olivat pöydillä raakoina irtokimpaleina ilman mitään pakkauksia. Ostajat käpälöivät lihoja siinä missä myyjätkin. Eräällä tiskillä lihat olivat savikerroksen päällä. Ilmeisesti kestävät paremmin kylmänä. Monessa kojussa myös paloi tuli, jolla oli kypsymässä erilaisia lihaherkkuja. Näyttivät toisaalta hyviltä, mutta ei tullut mieleenkään, että sellaista voisi koskaan ostaa.

Yhdessä kojussa lattialla makaili nuori poika musiikin pauhatessa ympärillä. Paikallinen musiikkiliike oli aivan nykyaikaisesti sisustettu äänitteillä. Seiniä vain verhosivat perinteiset C-kasetit CD-levyjen sijasta. Elektroniikkaa oli muutenkin tarjolla. Kännyköitä löytyi erään kojun kanahäkin näköisestä rasiasta ja vieressä oli radioita. Puhelinliittymäkauppakin tuli bongattua.


Kauppakojut olivat hauskojen pikkukäytävien varrella. Tämä oli erittäin leveä käytävä. Paljon kapeampiakin löytyi.

Päätin, että tämä kerta ei jäänyt viimeiseksi markkinakäynniksi, jos vain minusta riippuu. Ensi kerralla otan enemmän aikaa ja welfare-upseerin toimessa voisin yrittää saada mukaan paljon vapaaehtoisiakin. Pitää vain nostaa itselle paikallista valuuttaa, niin voisi tehdä vähän kauppaakin. Tosin silloin pitää olla mukana joku ranskan tai arabian kieltä osaava. Jos yrittää viittomalla ostaa, tulee kuitenkin maksaneeksi liikaa. Ei siihen oma talous kaadu, mutta paikalliselle taloudelle se ei tee pitkässä juoksussa hyvää. Jos ei osaa tinkiä, kiihdyttää inflaatiota. Eikä se tee hyvää YK:n imagolle.


Leirin messistä saa vain Pepsiä, joten vannoutuneella Coca Cola –miehellä veti suun hymyyn, kun oikea koju löytyi. Taustalla uuden moskeijan minareetti. Ihastelkaa myös upeaa rusketusta.