Olen aina pitänyt länkkärifilmeistä. Cowboy-hattuiset länkisääret revolvereineen olivat sarjakuvahahmojakin suurempia sankareita. Kantrimusiikki on yhä yksi suosikkilajikkeistani. Tänään huomasin eläväni osittain tätä ihailuni kohdetta todeksi. Onnistuin pääsemään tämän päivän karsintakilpailussa mukaan pistoolisankarien joukkueeseen. Illalla on tarkoitus osallistua pokeriturnaukseen. Ja länkkärihiki on tullut alkurotaation aikana erittäin hyvin tutuksi. Vielä kun jostain saisi sellaisen saluunapianistin soittamaan taustamusiikkia.

Ampumakilpailun jaettu kakkossija suorastaan yllätti. Nyt toivon, että pystyisin suoriutumaan huomisesta kisasta edes lähelle yhtä hyvin. Muut joukkueemme jäsenet kun ovat konkareita pistooliammunnassa. Minä olen tainnut ampua puolustusvoimien käyttämällä FN-pistoolilla alle kymmenen kertaa. Ilmapistoolia on tullut mökkikisoissa kokeiltua toiset kymmenen otosta. Rutiinia on niin vähän, että ei voi yhtään tietää, miten käy. Tämän päivän tulos tuo pikkuisen itseluottamusta. Jännitys on vain elementti, jonka vaikutusta suoritukseen ei pysty yhtään ennustamaan.

Pitää yrittää valmistautua kilpailuun leppoisan(?) pokeriturnauksen ja saunomisen avulla. Saunassa pääsin käymään parin päivän tauon jälkeen. Tänään saatiin korjattua toinen leirin pumpuista, joka oli ollut rikki kaksi päivää. Joukkojamme varten pumpataan 200 m päästä ja 70 m syvyydestä 45 000 litraa vettä päivässä. Kun toinen työkaluista ei toimi, vaje on melkoinen. Kaikki pesut oli rajoitettu minimiin. Sekä hammaspesut että pyykinpesut tehtiin juomapullovedellä. Ruokalassa syötiin kertakäyttölautasilta, ettei tarvinnut tiskata. Suihkutauko oli suomalaisten osalta irlantilaisten pesukonteissa 17.15.-17.45. Tulipahan testattua nekin suihkut – ja olivat kyllä erittäin hyvät, ei voi valittaa. Niissä taitaa olla myös lämmintä vettä tarjolla. Ainakaan tämän kylmän ja pilvisen päivän (30 astetta) aikana suihkuvesi ei juuri lämmennyt meidän saunoissamme. Jäätävää oli. Mutta saipahan nauttia taas saunan lämmöstä ja suomalaisten rajoittamattomasta peseytymisajasta.


Neljä kanssakilpailijaani. Ensivilkaisu antaa vaikutelman vanhaan kaksintaistelutekniikkaan perustuvasta karsintakilpailusta. Tosiasiassa tässä häröillään eri suuntiin vain siksi, että ampuminen keskeytettiin hetkeksi, kun ratsujoukko kirmasi taulujen takaa. Paikalliset noudattavat erilaisia turvallisuussääntöjä ampumaradalla kuin sotilasorganisaatiot. Tosin eipä tämä meidän ampumaratamme kovasti muusta maastosta eroakaan.


Noviisi aloittaa selittelyn: Irlantilaisilla on kuulemma paljon paremmat pistoolit. Minä yritän siis keskittyä näyttämään ampujalta. (Kuva: Cimic)