Jääkärijoukkueen miehet ovat tehneet muutaman napakan suorituksen partioiden ja vartiovuorojen tiimoilta. Tänään pastorikin joutui suorituskykynsä äärirajoille. Aamun toimistohommien jälkeen pinkaisin lounaan kautta päiväunille. Selkeästi körmyn ilmastointi olisi voinut olla hieman kylmemmällä, kun uni ei meinannut tulla. Tunnin siinä ehti pyöriskellä ennen kuin alkoi viikkokatsaus.

Katsauksen jälkeen alettiin papin todellista suorituskykyä testata pikkuhiljaa kovemmin ja kovemmin. Lähdin lenkille noin 40 asteen lämmössä. Afrikassa urheilun hienoja puolia on se, että ei tarvitse kauaa lämmitellä, niin paikat ovat vetreinä. Ihan kivasti siinä kolmen kaverin kanssa juoksu kulki. Viiden kilometrin jälkeen otettiin toinen kierros kävellen. Hiki helmeili niin komeasti, että sen puolesta olisin kelvannut kolajuomamainokseenkin, vaikka mikään henki hampaissa lenkki ei ollutkaan kyseessä. Lenkin jälkeen maistui sauna. Tosin lentokentällä hikoilun jälkeen ei 100 asteisessa saunassa kauaa paukut riittäneet.

Nestettä tuli juotua lenkin ja saunan jälkeen enemmän kuin elimistö ehtii itseensä imeä. Niinpä maha jo valmiiksi pyöreänä taapersin päivälliselle. Ei oikein ollut nälkä, joten pyysin vain pihvin ja porkkanoita. Mutta kun se jauhelihapihvi oli lähes lautasen pohjan kokoinen ja 5 cm paksu. Erityisen ihmetyksen aiheutti jälkiruoka-annostelijan avokätisyys. Suomalaiset virnistelivät toisilleen, kun hyytelö-jäätelö-mangokastike –systeemiä ladattiin karmea määrä kippoon. Pelkkä pihvi tai jälkiruoka itsessään olisi ollut jo keskimääräisen pastorin suorituskyvyn ulottumattomissa. Kun ne yhdistettiin, tuloksena oli auttamatta hylätty suoritus. Lähden nuolemaan haavojani illan komediaelokuvan pariin. ”War is hell”, sanoisi tiedottajamme.